No niin. Eli nyt olisi tarkoitus lähteä testaamaan inseminaatiota viimeistä kertaa. Voihan hitto. Jännittää ihan älyttömästi jo valmiiksi. Olisin oikeastaan halunnut lykätä tämän inseminaation niin että se olisi tehty juuri ennen juhannusta ja klinikan kesätaukoa, mutta aloitan itse uudessa työssä toukokuussa ja alkuun minulla ei ole mahdollista saada sieltä vapaata ns. sisääntekemällä ja en haluaisi näistä hoidoistakaan siellä kertoa mitään ja toimitella lääkärintodistuksia poissaoloista.
Alkuvuosi on ollut tosi raskas. Eräs rakas ihminen lähipiirissäni nukkui pois, enkä jotenkin "ehtinyt" käsitellä asiaa kun olin tukena suuntaan jos toiseen ja yritin auttaa muita. Totaalinen romahdus tuli vasta hautajaisissa ,ja nyt olen kaivannut tätä ihmistä ihan kamalasti. Meillä oli vielä niin paljon suunnitelmia joita olisimme halunneet yhdessä toteuttaa, mutta emme koskaan ehtineetkään.
Inseminaatio on siis tarkoitus suorittaa yksityisellä puolella ja samalla pyydän varmaan sieltä kaikki meidän hoitopaperit ja tutkimustulokset että voin toimittaa ne julkiselle puolelle jos tämä inseminaatio ei onnistu. Lupasivat harkita josko pääsisimme IVF:iin sitten ihan julkisella.
Ongelmia on oman terveydenkin kanssa ollut tosi paljon. Laihduin alkuvuodesta n.10kg ja sitten aloinkin sairastella, milloin oli keuhkoputkentulehdusta ja milloin mitäkin lenssua. Alkuvuodesta myös hiukset alkoi tipahdella päästä ja karvanlähtö on jatkunut aktiivisena vieläkin. Yritän olla stressaamatta asiaa, kampaajakin sanoi kuitenkin että uusia hiuksiakin siellä on päähän kasvamassa. Mutta onhan se hiustenlähtö aika iso asia näin naisena. Ehkä se rauhoittuu jossain vaiheessa? Tai sitten mennään peruukkiostoksille. Kaipa tuota maailmassa on isompiakin murheita.
1 kommentti:
Lähetä kommentti