perjantai 15. huhtikuuta 2011

Sekoilua

Vuotoa tai tuhruakaan ei ole näkynyt pariin päivään. Vatsaa kivistää, tissikipu on vissiin loppunu. Ja jotenkin kummasti sitä olettaa että tää kaikki tarkottaa automaattisesti huonoa.

Seuraavassa hetkessä taas uskoo että kaikki on ihan hyvin. Puhuttiin vielä miehen kanssa varhaisultrasta ja iänikuisesta "pitäiskö sit nyt vai ei?"-ongelmasta. Ajattelin soittaa neuvolaan ja kysyä että ultrataanko tässä neuvolassa (olemme muuttaneet sitten edellisen neuvolan) ekalla neuvolalääkäri kerralla vai pitääkö odottaa ekaa ultraa sinne viikolle 12. Saattaa se neuvolan tätikin pitää hieman sekopäänä kun todennäköisesti ilmaisen itseni taas että "millonka se eka ultra on sitten, kun mua ei kiinnosta tulla mitään lätinöitä kuuntelemaan jos ei edes tiedä onko täällä sisuksissa kukaan elossa"... Viime kerralla tuo eka neuvolakäynti oli ainakin ihan hanurista. Lätistään vaan että tiedäthän sinä että ei saa ryypätä eikä käyttää huumeita nytten sitten, eikä ole hyvä jos isä käyttää päihteitä myöskään. No älä perkele, en yhtään tienny...  Ja tätä ja kaikkea muuta turhaa lätinää kesti KAKSI tuntia.

Yksityiselle alkuraskauden ultraan menokaan ei oikein ole hyvä vaihtoehto. Meidän paikkakunnalla siitä saa maksaa kelakorvauksen jälkeen n. 175e. Aika suolanen hinta jos siellä todettas vaan että ei täällä mitään näy. Omalle hoitavalle klinikallekkin tietysti olisi voinut mennä ja hintakin olisi ollut pienempi, mutta mietittiin miehen kanssa sitä että jos kävisi niin huonosti että raskaus ei olisi oikeassa paikassa tms. niin kestääkö pää sitä reilun 100km matkaa julkisilla kotiin? Tuskin.

Hitto kun sitä osais olla vaan niin typerä kun muutama tuttava jotka juosten kusee raskaustestin ja lisää siitä heti kuvat faceen ja julistaa miten nyt tulee vauva. Pitäisköhän yrittää? Tosin ilman tota faceen kuvailua ja julistamista.

Aurinkoista viikonloppua! Toivotaan että tää pään sisäinen myllerryskin tässä laantuu ja elämä iloksi muuttuu! :)

EDIT  klo: 12.33: Turha arpoo enää sitä alkuraskauden ultraa, ensimmäiset vapaat ajat oli kun kyselin lääkärikeskuksista päivää ennen ensimmäistä neuvolaa ja neuvolasta kertovat että varataan heti aika neuvolalääkärille sillon ekalla kerralla joka ultraa jo tod. näk. neuvolakäynnistä seuraavalla viikolla jos ei jo samalla. Repäisykivut alkanu... Yöllä aivastin ja luulin että koko alavatsa räjähti ja erehdyin nousemaan nopeesti ylös tossa äskettäin ja kävelinkin sitten hetken kumarassa kun repäs niin kivasti.

2 kommenttia:

Ymmyrkäinen kirjoitti...

Samanmoisia sekoiluja meikäläisen korvien välissä... paitsi että yhen ultran oon jo kokeillu. Välillä en muista koko raskautta (koitanko vaan suojella itseäni mahd. pettymykseltä?) ja välillä ei pysty muuta ajattelemaankaan.

Mitä ne repäisykivut meinaa? Mulla on niitä ruvennu olee ja ne on aivan järkyttäviä. Kunpa muistais olla aivastamatta niin "vapaasti".... auuuths.

Olet ajatuksissa!

Elina kirjoitti...

Neuvolan täti mulle viimeks kerto miten ne repäsykivut johtuu jostain kannakkeiden löystymisestä tms. Uskotaan joka tapauksessa että ne kuuluu asiaan ;)