KU?

Hcg-arvo oli eilen (viikot 5+2) 2476. Eli kuulemma hienosti tuplaantunut ja lääkäri kerkesi jo hehkuttaa ennen ultrausta että varmasti on normaali kohdunsisäinen raskaus.

Vitut. Ei siellä kohdussa mitään näkynyt. Tuli vielä toinen erikoislääkäri ultraamaan uudelleen ja ei mitään. Munasarjat tosi turvonneet ja kystoittuneet. 

Keskiviikkona taas labrat ja lääkäri. Voi jumalauta. Osuiskohan toi lottovoittokin kohdilleen? Jos 1-2% naisista vuodessa saa kohdunulkoisen raskauden. Ja jos syke on todettu niin vain 2% kokee tämän jälkeen keskenmenon. Taidan aina osua noihin pikkuprosentteihin. 

Vittujen vittujen vittu.

4+6

Ultrassa ei mitään. Ei edes ruskuaispussia. Pelkästään nestettä kohdussa ja vatsaontelossa. Lääkäri sanoi että on mahdollista normaali raskauskin mutta hän veikkaa enemmän siihen suuntaan että jossain on jotain vikaa.Hcg 960. Huomenna uusi ultra jolloin pitäis olla 5+2. Vähän veikkaan huonoja uutisia.

En kyllä ole jotensakkaan yhtään yllättynyt.

Elämäni omituisin päivä

... tähän asti ainakin.

Eli aamu starttasi Apteekin Omalla-raskaustestillä. Pissasin siihen ja tumppasin sen lavuaarin reunalle vilkaisten sitä et juu, negatiivinen. Mies meni mun perästä vessaan ja pyysi takasin ja sanoi "tän mukaan sä oot kyllä raskaana". Ja joo, kaksi viivaahan siinä, toinen viiva heikompi kun toinen mutta kuitenkin.

No ajateltiin sitten että se johtuu tästä hyperstimulaatiosta että hcg-tasot laskee hitaampaa ja siksi näyttää vielä plussaa siitä viimeviikkoisesta Pregnylistä. Mies lähti töihin ja itse jäin sairaslomailemaan viimeistä sairaslomapäivää kotiin. Alko jumalaton yökötys ja tuntui että taju lähtee koko ajan, eikun siis naistentautien polille ja siellä tarkkailuun pötköttämään.

Yritin keskittyä siihen etten oksenna ja labrasta kävivät ottamassa musta jotain verikokeita, sitten taas pötköttelin ja toivoin etten repeä kahtia (on tuo mahanahka jonkin verran kireällä). Kunnes oli aika lääkärin vastaanoton, katseli labratulokset joissa ei sen kummempaa häikkää ja sitten ultraan. Oikea munasarja edelleen oli kasvanut sunnuntaisesta, ja sanoi että mun tarttee jäädä osastolle että menen hetkeksi odottelemaan sinne tarkkailun puolelle vielä. Kohta lääkäri tuli sinne ja kyseli että missäs hoidossa me nyt oltiinkaan käyty ja montako munasolua multa kerättiin. Sanoin että ei yhtään ja inseminaatiossa. Noh, kyse ei kuulemma olekkaan hyperistä koska siellä näkyy oikealla vain kaksi nesterakkulaa ja vatsaontelossa ei ole enää nestettä. Munasarja on vain ärtynyt jostain. Pääsin siis sittenkin kotiin...

Ja kyllä, hcg-taso mitattiin ja tulos oli 146. Eli raskaana tässä pitäisi olla. Mutta en usko ennenkuin näen! Päivä kerrallaan eteenpäin. Tämän viikon vielä sairaslomailen ja lepään ja toivotaan että munasarja lähtee palautumaan normaaliksi, ja mielellään tämä mahanahkakin.

Sekava sepustus, mutta niin on tämän naisen pääkin sekaisin...

Sekoilua

Vuotoa tai tuhruakaan ei ole näkynyt pariin päivään. Vatsaa kivistää, tissikipu on vissiin loppunu. Ja jotenkin kummasti sitä olettaa että tää kaikki tarkottaa automaattisesti huonoa.

Seuraavassa hetkessä taas uskoo että kaikki on ihan hyvin. Puhuttiin vielä miehen kanssa varhaisultrasta ja iänikuisesta "pitäiskö sit nyt vai ei?"-ongelmasta. Ajattelin soittaa neuvolaan ja kysyä että ultrataanko tässä neuvolassa (olemme muuttaneet sitten edellisen neuvolan) ekalla neuvolalääkäri kerralla vai pitääkö odottaa ekaa ultraa sinne viikolle 12. Saattaa se neuvolan tätikin pitää hieman sekopäänä kun todennäköisesti ilmaisen itseni taas että "millonka se eka ultra on sitten, kun mua ei kiinnosta tulla mitään lätinöitä kuuntelemaan jos ei edes tiedä onko täällä sisuksissa kukaan elossa"... Viime kerralla tuo eka neuvolakäynti oli ainakin ihan hanurista. Lätistään vaan että tiedäthän sinä että ei saa ryypätä eikä käyttää huumeita nytten sitten, eikä ole hyvä jos isä käyttää päihteitä myöskään. No älä perkele, en yhtään tienny...  Ja tätä ja kaikkea muuta turhaa lätinää kesti KAKSI tuntia.

Yksityiselle alkuraskauden ultraan menokaan ei oikein ole hyvä vaihtoehto. Meidän paikkakunnalla siitä saa maksaa kelakorvauksen jälkeen n. 175e. Aika suolanen hinta jos siellä todettas vaan että ei täällä mitään näy. Omalle hoitavalle klinikallekkin tietysti olisi voinut mennä ja hintakin olisi ollut pienempi, mutta mietittiin miehen kanssa sitä että jos kävisi niin huonosti että raskaus ei olisi oikeassa paikassa tms. niin kestääkö pää sitä reilun 100km matkaa julkisilla kotiin? Tuskin.

Hitto kun sitä osais olla vaan niin typerä kun muutama tuttava jotka juosten kusee raskaustestin ja lisää siitä heti kuvat faceen ja julistaa miten nyt tulee vauva. Pitäisköhän yrittää? Tosin ilman tota faceen kuvailua ja julistamista.

Aurinkoista viikonloppua! Toivotaan että tää pään sisäinen myllerryskin tässä laantuu ja elämä iloksi muuttuu! :)

EDIT  klo: 12.33: Turha arpoo enää sitä alkuraskauden ultraa, ensimmäiset vapaat ajat oli kun kyselin lääkärikeskuksista päivää ennen ensimmäistä neuvolaa ja neuvolasta kertovat että varataan heti aika neuvolalääkärille sillon ekalla kerralla joka ultraa jo tod. näk. neuvolakäynnistä seuraavalla viikolla jos ei jo samalla. Repäisykivut alkanu... Yöllä aivastin ja luulin että koko alavatsa räjähti ja erehdyin nousemaan nopeesti ylös tossa äskettäin ja kävelinkin sitten hetken kumarassa kun repäs niin kivasti.