Olen ollut viime ajat hieman maassa. Taas tuli vauvailmotuksia jotka aina tuntuu siltä kun joku tuuppais turpaan. Ja tänä aamuna se näköjään napsahti.
Tuntuu hyvältä. Uskon vielä siihen että me onnistutaan, ehkä jo seuraavasta kerrasta? Olo on hyvä ja levollinen, pitkästä aikaa. En kyllä valita. Seuraavassa hoidossa mietityttää lähinnä tuo kun lääke vaihtuu Puregonista Menopuriin että kuinkahan se tehoaa. Piikitykset aloitetaankin jo näköjään kiertopäivänä kolme ja ultrataan ekan kerran vasta kiertopäivinä 10.-12. Aika pitkä aika mun mielestä kun on kuitenkin ihan uus lääkitys ja tiedetä yhtään miten se vaikuttaa.
Toivotaan et toi vaihto Menopuriin kannattaa, ensimmäinen induktiohan meni niin helposti aikoinaan että söin vaan Femarit ja sitten piikitin Puregonia 3 x 75yksikköä. Viimeisimmässä kierrossahan lykin sitä itseeni jo vissiin 19 x 100 yksikköä, että toivotaan että tuo Menopur saa munikset kasvamaan nopeampaa tahtia.
Tuli käytyä taannoisena viikonloppuna myöskin "nollausreissulla", ensimmäistä kertaa pariin vuoteen tuli kiskaistua myöskin muutama tupakka. Noh, tuskin sillä nyt niin vaikutusta on varsinkaan kun siinä seuraavan päivän darrassa pyöriessä tajusi että ei sitä röökiä kyllä enää kaipaa. Mitä nyt näköjään muutaman tuopillisen jälkeen tuli joku päähänpisto 
Eikä kyllä yhtään ikävä tule noita baarireissujakaan, voisin olla vaikka loppuelämän ilman. Ihan hirveetä menoa, tai sitten sitä itse on jo niin seniili että ei jaksa 
Eikä kyllä yhtään ikävä tule noita baarireissujakaan, voisin olla vaikka loppuelämän ilman. Ihan hirveetä menoa, tai sitten sitä itse on jo niin seniili että ei jaksa 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti