keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Elämäni omituisin päivä

... tähän asti ainakin.

Eli aamu starttasi Apteekin Omalla-raskaustestillä. Pissasin siihen ja tumppasin sen lavuaarin reunalle vilkaisten sitä et juu, negatiivinen. Mies meni mun perästä vessaan ja pyysi takasin ja sanoi "tän mukaan sä oot kyllä raskaana". Ja joo, kaksi viivaahan siinä, toinen viiva heikompi kun toinen mutta kuitenkin.

No ajateltiin sitten että se johtuu tästä hyperstimulaatiosta että hcg-tasot laskee hitaampaa ja siksi näyttää vielä plussaa siitä viimeviikkoisesta Pregnylistä. Mies lähti töihin ja itse jäin sairaslomailemaan viimeistä sairaslomapäivää kotiin. Alko jumalaton yökötys ja tuntui että taju lähtee koko ajan, eikun siis naistentautien polille ja siellä tarkkailuun pötköttämään.

Yritin keskittyä siihen etten oksenna ja labrasta kävivät ottamassa musta jotain verikokeita, sitten taas pötköttelin ja toivoin etten repeä kahtia (on tuo mahanahka jonkin verran kireällä). Kunnes oli aika lääkärin vastaanoton, katseli labratulokset joissa ei sen kummempaa häikkää ja sitten ultraan. Oikea munasarja edelleen oli kasvanut sunnuntaisesta, ja sanoi että mun tarttee jäädä osastolle että menen hetkeksi odottelemaan sinne tarkkailun puolelle vielä. Kohta lääkäri tuli sinne ja kyseli että missäs hoidossa me nyt oltiinkaan käyty ja montako munasolua multa kerättiin. Sanoin että ei yhtään ja inseminaatiossa. Noh, kyse ei kuulemma olekkaan hyperistä koska siellä näkyy oikealla vain kaksi nesterakkulaa ja vatsaontelossa ei ole enää nestettä. Munasarja on vain ärtynyt jostain. Pääsin siis sittenkin kotiin...

Ja kyllä, hcg-taso mitattiin ja tulos oli 146. Eli raskaana tässä pitäisi olla. Mutta en usko ennenkuin näen! Päivä kerrallaan eteenpäin. Tämän viikon vielä sairaslomailen ja lepään ja toivotaan että munasarja lähtee palautumaan normaaliksi, ja mielellään tämä mahanahkakin.

Sekava sepustus, mutta niin on tämän naisen pääkin sekaisin...

Ei kommentteja: