Ensimmäinen ultra oli ja meni, tulos : hiton hyvä limakalvo, mutta ei kasvaneita folleja. Toinen ultra oli tänään ja tuloksena sama : helevetin hyvä limakalvo, vaan ei folleja.
Annostusta nostettiin 75 yksiköstä Puregonia, 100 yksikköön Puregonia. Seuraava ultra ensi viikolla. Tähän mennessä olen siis pistellyt jo tota Puregonia 75 x 7 ja siihen tulee sitten päälle vielä 100 x 6... Voihan vee, mikä mun munia vaivaa kun ne ei suostu kasvamaan? 
Ihan toivoton olo, flunssakin iski oikein kunnolla, ei kuulu suusta kun pihinää. Eipä tuo ihmekkään ole, kun noina ultrapäivinä on päivällä ollut pituutta ihan kiitettävästi ja väsyneenä ja kylmissään sitä sairastuu helpommin. Mikä hitsi noita munasarjoja sitten voi vihloa kun ei siellä kerran mitään kehitystä tapahdu? Ottivat jonkun estrogeeni (tms. ) verikokeenkin viimeksi, ja tulokset eivät olleet täksi päiväksi vielä tulleet, sanoi että soittelevat perään tänään jos siinä ilmaantuu jotain uutta ja mullistavaa. En kyllä tiedä mitä siinäkin voisi näkyä? Se että en voikkaan enää ikinä kehitellä hienoja folleja koska olenkin mies???? 
Blääh, kaikki ihmeellinen jorina pistetään sitten flunssan piikkiin....
Ihan toivoton olo, flunssakin iski oikein kunnolla, ei kuulu suusta kun pihinää. Eipä tuo ihmekkään ole, kun noina ultrapäivinä on päivällä ollut pituutta ihan kiitettävästi ja väsyneenä ja kylmissään sitä sairastuu helpommin. Mikä hitsi noita munasarjoja sitten voi vihloa kun ei siellä kerran mitään kehitystä tapahdu? Ottivat jonkun estrogeeni (tms. ) verikokeenkin viimeksi, ja tulokset eivät olleet täksi päiväksi vielä tulleet, sanoi että soittelevat perään tänään jos siinä ilmaantuu jotain uutta ja mullistavaa. En kyllä tiedä mitä siinäkin voisi näkyä? Se että en voikkaan enää ikinä kehitellä hienoja folleja koska olenkin mies???? Blääh, kaikki ihmeellinen jorina pistetään sitten flunssan piikkiin....Tätä rumbaa nyt kuulemma jatketaan niin kauan annosta pienesti nostamalla kun ne follit suostuu kasvamaan. Voi että kun tajuaisivat typerät munat tsempata ensi viikkoon mennessä.... Yleisesti olo on ollut muutenkin ihan paska, kippasin elämästäni keväällä (kuukaus oman keskenmenon jälkeen) miehen sukulaistytön joka paukautti olevansa raskaana. Ei olla ikinä oltu mitään läheisiä ja ennen kun minä ilmeistyin mieheni elämään ei tämä tyttö pitänyt ikinä mitään yhteyttä mieheeni, muutaman kerran nähtiin parin vuoden sisään ja jotenkin keväällä tuon raskausuutisen jälkeen keitti. Likka tiesi meidän hoidoista/keskenmenosta ja silti onnistui niin hiton tökerösti paukauttamaan omat uutisensa että tuntui kuin joku olisi tunkenut puukon varsi edellä sydämeen. Ilmoitin hänelle ihan ystävällisesti että valitettavasti en pysty tässä tilanteessa olemaan hänen kanssaan tekemisissä (okei, voin joidenkin mielestä olla ihan kusipää mutta tän lapsettomuustaipaleen aikana on oppinut että se olen minä itse josta minun pitää välittää eikä miellyttää kaikkia muita ympärillä olevia) ja tyttö vetäisi siitä herneen niin syvälle jotta. Lähetteli minulle kevään ja kesän aikana tekstiviestejä/sähköposteja/kirjoitteli facebookissa miten lapsellinen ja inhottava ihminen minä olen.. Sitten syksyllä tämä hetkeksi rauhoittui kunnes... Alkoi taas alusta. Siellä se on vieläkin sähköpostiluukussa odottamassa avausta... Taidan deletoida edes avaamatta.
"Minä olen katkera kusipää, kuka teki minusta tälläisen???"....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti