Lahja

Useampi vuosi siihen meni, mutta nyt sylissäni lepää maailman ihanin asia. Tytär, joka syntyi 24.viikolla ja taisteli niin että 5kk ikään mennessä ei olla vielä löydetty ainakaan mitään mikä viittaisi minikeskosuuteen. Aivot on kunnossa, näkö ja kuulo on kunnossa. Liikkeet normaalit. Kasvu ja kehitys normaalia :)

Keskenmenojen syykin selvisi samalla, kohdun rakennepoikkeavuus.

Väliin mahtui myös avioero ja uusi avioliitto.

Mutta nyt on kaikki hyvin. Huomisesta en jaksa murehtia.

Suunniteltu yritystauko

... tai oikeammin lopetushan sen piti olla.

Kroppa tais olla eri mieltä. Tänään oli jälkitarkastus. Kaavinnasta ei tullut yhtään arpikudosta, tulehdusta ei enää ollut ja kaikki oli enemmänkin kuin pitäisi mallillaan.

Lääkärin ultratessa katselin näyttöä ja tajusin itsekkin kuvasta että nyt on kyllä jotain tosi outoa tapahtunut. 

Limakalvo 9mm ja vasemalla puolella näkyi yksi 16mm folli. Vahingossa pääsi suusta että "mitä helvettiä?". Lääkäri kehotti että vaikka olimme suunnitelleet että nyt riittää nämä hommat käyttämään tämän kierron hyödyksi kun sieltä nyt on tulossa luomuovis.

LUOMUOVIS! Mulla? En tajua. Mitä tästä pitäis päätellä? Jos vedät perskännejä juhannuksena niin hyvin se munasolu siellä kasvaa? :D No, enpä jaksa paljoo stressailla tai toivoa. Meni miten meni niin elämä jatkuu...

Kokeita.

Tänään napsahti kotiin kirje. Tai kirjeet. Sekä minulle että miehelle. 

"Ohessa aika laboratorioon, verikokeita varten. Verikokeista selvitetään sinun kromosomistosi. Koe otetaan, koska vaimollasi on ollut toistuvia keskenmenoja."

"Ohessa aika laboratorioon, verikokeita varten. Verikokeilla pyrimme selvittämään, löytyykö syytä toistuville keskenmenoille."

On se muuten saatanan hienoa kuulua siihen 0,4-1% ryhmään jotka on tuomittuja kantamaan tätä TOISTUVA KESKENMENO-leimaa.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00176

Vieläkään se romahdus ei ole tullut. Töissä on välillä hetkiä kun tuntuu ettei happi kulje kun niin ahdistaa. Voi hevonvitunperkele.