tiistai 9. marraskuuta 2010

Kadonneen munan metsästys

Folliultrassa 7 x 75IU pistoksen jälkeen limakalvo oli täydellinen, mutta kas. Ei yhden yhtä munaa. Lääkäri tutki ja väänti ja testaili ja totesi että munasolu on sitten varmaan yksinään jo irronnut.
No, eipä ollut. Tai ainakaan vuotoa ei kuulu ja näillä päivillä pitäisi testin näyttää jo plussa tai olisi pitänyt näyttää jo ajat sitten. Aamulla testiin piirtyi kuitenkin tuo tuttua tutumpi "Ei raskaana". Siis mitä helvettiä tämä kroppa nyt pelleilee? Ai en edes piikeillä onnistu kasvattamaan enää yhden yhtä munaa? Olen niin vittuuntunut ja väsynyt tähän. Oma olo on syyllinen, mies niin toivoo sitä vauvaa (tietysti minäkin) ja aina kun tuloksena on nega alkaa omat ajatukset kiertää sitä että mitä jos... En koskaan enää onnistu raskatumaan? Pitäisikö minun "päästää" mies jatkamaan elämää ja saada mahdollisuus lapseen jonkun muun kanssa? Vika on kuitenkin yksin ja ainoastaan minussa, vaikka ei mies niin kuulemma ajattelekkaan.
Itkupotkuraivarit! Odottelen soittoa klinikalta että mitäs nyt, käynnistelläänkö menkkoja primolutin avulla? Vai menenkö turhaan sinne taas ultrattavaksi ja maksan siitä iloisia summia? Vai unohdetaanko koko paska kun olen tälläinen maho....  Tuo klinikkakin on alkanut kyrsiä, se on niin pieni, niin nytkin hoitaja sanoi että tiedustelee tilannetta ja jatkoa lääkäriltä ja soittelee joko tänään, tai huomenna. Tajuan että siellä on muitakin asiakkaita, mutta minusta ei näin saisi epätietoisuuteen jättää useaksi päiväksi roikkumaan.
Pyh, siinäpä nillitystä näin tiistaipäivään! Kiitos ja heips!

Ei kommentteja: