Pettymyksestä on toivuttu, joten kuten. Ensimmäistä kertaa melkeinpä vuoteen otin sellaiset naiselliset perseet että en kyennyt eilen kun makaamaan sohvalla ja juomaan limsaa. Ja ehkä välillä myös kävin hiukan halailemassa posliinia.
Täytyy myöntää kyllä että teki hyvää näin pitkästä aikaa, mutta ei toisaalta yhtään tule ikäväkään tällaisia reissuja sitten joskus kun ehkä toivottavasti onnistuu raskautumaan.
Huomenna se taas alkaa, Puregonia vatsaan ja uutta putkeen. Olen miettinyt josko ois pitänyt yhden kierron taukoakin, mutta en kyllä ainakaan vielä ole valmis siihen. Ja kaikista parasta tässä tulevassa kierrossa on, että sain ajan tällä kertaa niin ihanalle lääkärille että! 
Taas on todistettu että monikaan ei tajua näistä lapsettomuushoidoista yhtään mitään. Avauduin olutpöhnissäni yhdelle tuttavalle että käydään näissä ja ollaan käyty jos vuosi ja sitä ennen yritetty monta vuotta, niin tämä likka totes että heilläkin raskautuminen oli vaikeeta. Ensimmäistä kun tehtiin niin kuulemma onnistu vasta toisella yrittämällä ja nyt tämä mitä hän odottaa onnistu vasta kolmannella! Hui kauheeta sentään....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti